Englanti on erotettu kielen kansallisesta identiteetistä 投稿者: Alfa Trans (X)
|
|---|
Alfa Trans (X) 
Local time: 19:30
英語 から フィンランド語
+ ...
Kudoz-kysymyksiä ja –vastauksia lukiessa tulee monesti miettineeksi sitä, mikä on loppujen lopuksi oikeaa ja mikä väärää englantia. Opetan englantia (BE) monikansallisissa yrityksissä, ja yritysmaailmassa on vallalla ihan oma englantinsa periaatteella “pääasia, että tulee ymmärretyksi”.
On arvioitu, että Euroopan unionissa on yli 180 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat englantia, mutta englanti on heistä vain kolmanneksen äidinkieli. Muille se on joko työväli... See more Kudoz-kysymyksiä ja –vastauksia lukiessa tulee monesti miettineeksi sitä, mikä on loppujen lopuksi oikeaa ja mikä väärää englantia. Opetan englantia (BE) monikansallisissa yrityksissä, ja yritysmaailmassa on vallalla ihan oma englantinsa periaatteella “pääasia, että tulee ymmärretyksi”.
On arvioitu, että Euroopan unionissa on yli 180 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat englantia, mutta englanti on heistä vain kolmanneksen äidinkieli. Muille se on joko työväline tai toinen kieli, jota käytetään vain virallisissa tilaisuuksissa.
Euroopan väestötilastot huomioiden, mikään maa ei voi säilyttää ylivaltaa englannin suhteen. Englannin kieli on jo nyt irrotettu kielen kansallisesta identiteetistä.
EU:lle käytännöllinen päätös seurata vallalla olevaa suuntausta ja omaksua englanti yleiseksi kieleksi säästäisi miljoonia, sillä kääntäminen EU:n virallisille kielille verottaa yli kolmanneksen komission hallinnollisesta budjetista (meillehän se sopii!). Ajatus, että kauppaa voisi käydä yhtä valuuttaa ja yhtä kieltä käyttäen, on houkutteleva liike-elämän kannalta. Se voisi lisätä Britannian kieliopistojen opetustuotteiden vientiä, koska EU-kansalaiset kuluttavat joka vuosi noin £340m englannin kielen oppimiseen Britanniassa. Puhumattakaan siitä, mitä he lisäksi kuluttavat opiskeluun omissa maissaan! Suurin osa englanninopettajista on luonnollisesti ei-natiiveja, millä on oma vaikutuksensa.
Asialla on toinenkin puoli. Samalla kun eurooppalaiset hyväksyvät englannin kielen välttämyyden, pelätään myös, että se voi tehdä vahinkoa maiden omille kielille. Useimmat eurooppalaiset uskovat, että on välttämätöntä suojella omaa äidinkieltä EU:n kasvaessa. EU:n täytyisi keksiä keino antaa samat oikeudet kaikille Euroopan kielille, muuten kielijännitteet vain kasvavat (suomi ja tanska ovat EU:n virallisia kieliä, mutta katalan ei ole, vaikka sitä puhuvien ihmisten määrä on suurempi kuin suomen ja tanskan).
Liike-elämässä englannin kustannustehokkuutta kommunikaatiokielenä ei ole vielä tarkasti mitattu. Paineet yhä parempaan englannin oppimiseen kasvavat yrityksissä kuitenkin koko ajan. Mitä itse englantilaisiin ihmisiin ja brittiyrityksiin tulee, kommunikointiesteet vain lisääntyvät, elleivät natiivit opi ymmärtämään ja käyttämään sitä englantia, joka kehittyy koko ajan eri Euroopan kolkissa. Meilläkin on oikeus omaan Suomen englantiimme, vai kuinka? Britit saavat luvan oppia sitä vuorostaan… ainakin niiden, jotka asuvat täällä, on pakkokin sitä oppia.
Kun siis suurin osa kommunikoinnista englanniksi Euroopassa tapahtuu ei-natiivien kesken, kuka päättää, mikä on oikeaa ja mikä väärää englantia? Britannian yliopistot ovat monien mielestä korkein auktoriteetti, ja useimmat ihmiset uskovat oppivansa paremmin natiivin opetuksessa, mutta kuinka kauan on näin? Meidän ei-natiivien englanti alkaa vallata yhä enemmän alaa…
Olisi kiva kuulla muiden mielipiteitä näistä asioista. En liene ainut, joka näitä on tullut miettineeksi.
[Edited at 2004-10-21 17:44]
[Edited at 2004-10-22 04:11]
[Edited at 2004-10-22 04:12]
[Edited at 2004-10-22 04:14] ▲ Collapse
| | | | | ...ja suomen kieli menettää identiteettinsä | Oct 22, 2004 |
Olipa hyvä, että otit asian esille. Sillä samalla kun pohtii sitä, millaiseksi englanti muuttuu muiden kielialueiden omaksuessa kielen työkielekseen (kuvitellen todella osaavansa sitä...), nousee olennaisesti myös esiin kysymys, miten käy niiden kielten, joiden paikan englanti valtaa.
Toimin free lance-tulkkina EU:n komissiossa ja työni ovat vähentyneet huomattavasti laajentumisen jälkeen, koska laajentunut EU on enenevässä määrin siirtymässä vain määrättyjen ki... See more Olipa hyvä, että otit asian esille. Sillä samalla kun pohtii sitä, millaiseksi englanti muuttuu muiden kielialueiden omaksuessa kielen työkielekseen (kuvitellen todella osaavansa sitä...), nousee olennaisesti myös esiin kysymys, miten käy niiden kielten, joiden paikan englanti valtaa.
Toimin free lance-tulkkina EU:n komissiossa ja työni ovat vähentyneet huomattavasti laajentumisen jälkeen, koska laajentunut EU on enenevässä määrin siirtymässä vain määrättyjen kielten käyttöön. Asiasta on uutisoitu Hesarissakin, mm. javascript:OpenWin('http://64.4.16.250:80/cgi-bin/linkrd?_lang=EN&lah=2bd9369faedcff9ea5a97ac063c018aa&lat=1098429023&hm___action=http%3a%2f%2fwww2%2ehelsinginsanomat%2efi%2fenglish%2farchive%2fnews%2easp%3fid%3d20040315IE9'); ja juuri 18.10 julkaistiin Hesarissa kokeneempien kollegoideni mielipidekirjoitus suomen kielen identiteetistä EU:ssa.
Käytännössä määrättyjen kielten käyttö merkitsee sitä, että ne, jotka osaavat mielestään hyvin englantia, luopuvat oikeudestaan käyttää omaa kieltään. Suomalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset virnuilevat espanjalaisille ja italialaisille, joille ei juolahda mieleenkään luopua omakielisestä tulkkauksesta, saati sitten asiakirjoista omalla kielellä. Miksi luopuisivatkaan? Onhan EU-terminologiakin jo luontevasti taipunut eri kielille ja kaikki viralliset kielet ovat neuvoston asetuksen 1 ja Amsterdamin sopimuksen §21 mukaan yhdenvertaisia.
Omasta kielestä luopujien vahvin argumentti liittyy yleensä kustannusten vähentämiseen: pitää pystyä kilpailemaan USA:n kanssa ja luopua paperien pyörittelystä kääntäjien käsissä. Vasta-argumentiksi kyseisille monikielisyyden mollaajille ehdottaisin katsausta esim. monikielisen Sveitsin BKT-lukuihin. Entäpä onko kenellekään tullut mieleen, että EU voisi karsia muista kustannuksista kuin monikielisyydestä? Onko kulttuuriperintöä vaalivalle unionille monikielisyyttä tärkeämpää esim. EU-parlamentin kuukausittainen täysistuntoviikko Strassburgissa Brysselin sijaan (en edes nyt muista, paljonko maksaa koko parlamentin koneiston ja 731 mepin siirtäminen viikoksi maasta toiseen, mutta PALJON)?
Joissain tilanteissa englanti todella saattaa olla kahden ulkomaalaisen väliseen viestintään tarvittava yhteinen kieli, mutta vastustan jyrkästi sitä, että englantia käytetään universaalina kielenä samalla kun oma vuosisatoja kehittynyt kieli päästetään syrjäytymään.
Kokemuksesta voin myös kertoa, ettei esim. EU-kokousten englanti brittien ja irlantilaisten lausahduksia lukuunottamatta yleensä edes ole sitä mitä englanniksi luulisimme. Vieraskielisten käyttämä "tankeroenglanti" todellakin muokkaa englannista ihan uutta kieltä. Puhujat itse kuvittelevat usein ilmaisevansa itseään hyvinkin sujuvasti englanniksi, kun muut (tulkit etunenässä) yrittävät vaivalloisesti saada jonkunlaista tolkkua mahdottomasta esim. itäeurooppalaisesta aksentista tai kielioppivirheiden sekamelskasta.
Kieli ei ole pelkkä viestintäväline. Jos asiat hoidetaan vapaaehtoisesti "suhtkoht ymmärrettävästi" vieraalla kielellä, luovutaan identiteetistä ja oikeudesta, jota voi olla mahdotonta tulevaisuudessa enää saada takaisin.
Katja
PS. Tuo linkki taisi mennä hieman pieleen...
[Edited at 2004-10-22 08:17] ▲ Collapse
| | | | | Munkkienglantia... | Oct 22, 2004 |
Keskiajalla puhuttiin munkkilatinasta. Kaikki jotka oppivat kirjoittamaan ja lukemaan käyttivät jotain latinantapaista, jolla oli klassisesti latinasta poikkeava terminologia ja kielioppi. Näin taitaa käydä englannillekin.
Aikaisemmin oli ranska kansainvälinen kieli, ja luulenpa, että esim. venäläisten aatelisten käyttämä ranska ei ollut ihan sitä mitä Pariisissa puhuttiin.
Joskus saattaa käydä niin, että natiivin englantilaisen kääntäjän teksti ei kelpaakaan sel... See more Keskiajalla puhuttiin munkkilatinasta. Kaikki jotka oppivat kirjoittamaan ja lukemaan käyttivät jotain latinantapaista, jolla oli klassisesti latinasta poikkeava terminologia ja kielioppi. Näin taitaa käydä englannillekin.
Aikaisemmin oli ranska kansainvälinen kieli, ja luulenpa, että esim. venäläisten aatelisten käyttämä ranska ei ollut ihan sitä mitä Pariisissa puhuttiin.
Joskus saattaa käydä niin, että natiivin englantilaisen kääntäjän teksti ei kelpaakaan sellaisenaan esim. suomalaiselle tai saksalaiselle tilaajalle, joka saattaa tehdä tekstiin omia "parannuksia".
Jonkin aikaa sitten tässä mainittiin, että Saksassa hyvin tavalliset ilmaisut "Happy End" ja "last not least" eivät olekaan oikeaa englantia, p. o. "happy ending" ja "last but not least".
Kannattaisiko koota lista vastaavista Finglish-sanastoista?
t. Heinrich ▲ Collapse
| | | | Alfa Trans (X)
Local time: 19:30
英語 から フィンランド語
+ ...
TOPIC STARTER
Kiitos Katja, kun kerroit vähän Brysselin kuulumisia. On mielenkiintoista kuulla, että siellä taistellaan samojen ongelmien kanssa. Ihmiset ja ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla.
Suomen kielen kannalla olen minäkin, on se vaan niin rikas kieli, ettei siitä hevillä luovuta. Ikävä kyllä suomesta puhutaan EU:n jalkoihin kuolevana kielenä täällä aivan avoimesti. No, se ei onneksi tapahdu meidän elinaikanamme.
Kieli muuttuu koko ajan. Muuttuminen perustuu si... See more Kiitos Katja, kun kerroit vähän Brysselin kuulumisia. On mielenkiintoista kuulla, että siellä taistellaan samojen ongelmien kanssa. Ihmiset ja ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla.
Suomen kielen kannalla olen minäkin, on se vaan niin rikas kieli, ettei siitä hevillä luovuta. Ikävä kyllä suomesta puhutaan EU:n jalkoihin kuolevana kielenä täällä aivan avoimesti. No, se ei onneksi tapahdu meidän elinaikanamme.
Kieli muuttuu koko ajan. Muuttuminen perustuu siihen, miten ihmiset puhuvat. Ensin tuomitaan vuosikymmeniä joitakin uusia kielen käyttötapoja, mutta sitten ne lopulta muuttuvat hyväksytyksi kieleksi. Kansainvälistyminen, talouden rakennemuutokset, teknologiset muutokset, laman vaikutukset, tulonjaon muuttuminen sekä muuttuvat arvot ja normit näkyvät meissä ja kielessämme. Kirjoissa ja lehdissä tulee hyvin esille suomen kielen muuttuminen. Kieli on paitsi lähihistorian, myös nykyisyyden peili. Uusinta uutta on esim. aikuisiän muotisairaudesta eli narsismista kärsivien uusin iskusana ”hyödyntää”, jota käytetään joka asiayhteydessä.
Niin käy englanninkin kanssa. Jos 120 miljoonaa ihmistä puhuu englantia väärin Euroopassa jatkuvasti, kieli muuttuu väistämättä. Eräs oppilaani oli juuri kuukauden Oxfordissa kielikurssilla oppiakseen "kunnolla" englantia. Kurssilla oli kiinalaisia, argentiinalaisia, arabeja, taimaalaisia, espanjalaisia ja intialaisia opiskelijoita. Suomalainen ei kuulemma oppinut koko aikana mitään muuta kuin tulkitsemaan (kahdeksan tuntia päivässä plus vielä vapaa-aikanakin) näiden kaikkien eri kansallisuuksien solkkaamaa siansaksaa, jota ei ensi kuulemalta englanniksi mieltänyt ollenkaan. Hukkaan menivät nekin rahat. No, eihän siellä kurssilla tietenkään brittejä istu...
Yrityksissä käytettävää tankeroenglantia kutsutaan nykyisin sivistyneemmin nimellä Bad English. Sitä ovat sähköpostit yms kommunikointivälineet täynnä. Englantilaiset ja muut ulkomaalaiset oppivat nopeasti tämän meidän fingliskamme. Alussa he ihmettelevät, miksi suomalaiset sanovat "it's raining snow", "a window-washer" ja "I go out now", mutta pian he oppivat kuuntelemaan silmää räpäyttämättä kaikki suorat käännökset suomesta. Kootaan vain näitä sanontoja, silloin ei lopu kirjoittaminen tältä palstalta. Minua ainakin kiinnostaisi kaikki tähän liittyvä kirjoittelu, entä muita?
Täytyy vielä huomauttaa, että huumorin kukka on se kaunehin kukka. Leikkimielellä näihin suhtaudutaan. Parasta on, kun voi nauraa itselleen! Ei ole tarkoitus loukata kenenkään tunteita eikä ottaa näitä juttuja liian vakavasti. Tärkeintä on tietenkin se, että suomalaiset puhuvat englantia eivätkä enää pelkää kommunikoida ulkomaalaisten kanssa. He ovat nimittäin samassa veneessä nykyisin: Suomessa työskentelevien on opittava suomea, mikä ei useimmiten käykään niin käden käänteessä kuin moni olettaa.
Katjalle kaikki kunnia, kun puolustat suomen kieltä puhuvien oikeuksia siellä EU:ssa. Äidinkieli on ihmisen ajatusten ja tunteiden herkin tulkki. Se on kuulemma ainut kieli, jonka vanhat ihmiset muistavat. Kaikki nämä opitut kielet (minäkin olen opiskellut yli 10 kieltä) häipyvät mielestä, kun ikääntyy.
Maailmassa puhutaan yli 6000 kieltä, joten eivät kääntäjien työt lähiaikoina lopu. Silti elävien kielten lukumäärän arvellaan supistuvan puolella (synkimpien ennustusten mukaan) seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomi ei tietääkseni kuulu niihin, vaikka vakavasti uhanalaisia eurooppalaisia kieliä onkin 64... Unesco kantaa huolta katoavista kielistä ja on julkaissut ns. punaisen kirjan kyseisistä kielistä. Unesco on myös nimennyt kansainvälisen äidinkielen päivän, jota vietetään joka vuosi 21. helmikuuta!
Heinrich tarkoitti varmaankin vulgaari- eli kansanlatinaa, joksi ei-kirjallista latinan varianttia kutsuttiin. Latinankielisissä teoksissa on ns. korkeampaa varianttia latinasta.
Munkkilatina on jotakin ihan muuta. Keskiajalla luostarilääketieteen kaudella munkit käänsivät kreikan ja arabian kielillä laadittuja lääketieteen teoksia latinaksi. He eivät olleet syvemmin lääketieteeseen eivätkä kielitieteeseen perehtyneitä. Lääkäreitäkään ei erityisemmin kiinnostaneet kielelliset seikat, ja siksi keskiajalla lääketieteen latinaan syntyi paljon uudissanoja, joissa oli sekaisin latinan ja kreikan kielen rakenneosia. Tätä kutsuttiin munkkilatinaksi.
[Edited at 2004-10-22 15:06]
[Edited at 2004-10-22 15:14]
[Edited at 2004-10-23 18:27]
[Edited at 2004-10-23 19:11] ▲ Collapse
| | |
|
|
|
Annira Silver (X)
Local time: 19:30
フィンランド語 から 英語
| Finglanti ja Finglish | Oct 23, 2004 |
Onpa mielenkiintoinen aihe, jossa olisi paljon pohdittavaa. Työkiireiden painaessa vain päällimmäisenä mieleen pulpahtanut kommentti:
Asuttuani lähes koko ikäni Brittilässä ja brittienglannin natiivinkaltaisena puhujana minun täytyy tunnustaa, että koen varsinkin EU:n muumiokielen (English of the undead)pelkästään ärsyttävänä, samoin Suomen Finglishin ns. 'oikeine' termeineen, joista natiivit eivät ole koskaan kuullutkaan. Juuri vastaan tullut esimerkki on jonkun ... See more Onpa mielenkiintoinen aihe, jossa olisi paljon pohdittavaa. Työkiireiden painaessa vain päällimmäisenä mieleen pulpahtanut kommentti:
Asuttuani lähes koko ikäni Brittilässä ja brittienglannin natiivinkaltaisena puhujana minun täytyy tunnustaa, että koen varsinkin EU:n muumiokielen (English of the undead)pelkästään ärsyttävänä, samoin Suomen Finglishin ns. 'oikeine' termeineen, joista natiivit eivät ole koskaan kuullutkaan. Juuri vastaan tullut esimerkki on jonkun akateemisen termilautakunnan päätös, että sana 'dosentti' tulee kääntää 'adjunct professor'. Onko mitään järkeä korvata Pohjoismaiden ulkopuolella tuntematon virkanimike 'docent' toisella, joka on aivan yhtä käsittämätön englannin puhujille? Oma käytäntöni on sanoa 'docent', jos kohderyhmä tuntee pohjoismaista systeemiä,ja 'associate professor', jos ei, ja siinä meinaan pysyä.
[KORJAUS: Syönpä sanani! Viitseliäs kollega kertoo, että 'Adjunct Professor' antaa runsaasti google-osumia, ja on ilmeisesti tunnettu ja paljon käytetty muualla kuin Isossa-Britanniassa. Well, Ah'll go to t'bottom of our stairs, kuten Yorkshiren mies ihmetyksensä ilmaisisi! Kyllä elämä olisikin liian helppoa, jos korkeakoulujen virkanimikkeissä olisi enemmän yhdenmukaisuutta. No, 'Professor' on ainakin kaikkialla käytetty.]
IMHO, ainakin kirjoitettu englanti pitäisi pyrkiä säilyttämään niin puhtaana, kauniina ja yksinkertaisena kielenä kuin se oikeasti on - ei-natiivit tuntuvat elävän siinä uskossa, että mitä pitempiä ja monimutkaisempia sanat ja lauserakenteet, sitä 'parempaa' heidän englantinsa.
Ei-natiivien puheessa on paljon helpompi hyväksyä mongerrukset ja virheet; kunnioitan kaikkia, jotka ovat oppineet edes jotenkin ilmaisemaan itsensä vieraalla kielellä. Häpesin koko Ison-Britannian puolesta, kun uusi EU-komissaarimme, Peter Mandelson, ei ollut vaivautunut oppimaan sanaakaan ranskaa edes virkaanastujaispuhettaan varten: hän on varmasti ainoa ummikko-yksikielinen koko lafkassa. Englannissa kielten opetus kouluissa on pöyristyttävän huonoa, ja britit ovat tunnetusti sitä mieltä, että jos he huutavat tarpeeksi kovaa, kyllä kaikki englantia ymmärtävät.
Englannin ylivallan toinen ja minusta pelottavampi puoli on sen jatkuva vuotaminen suomeen, finglanti. Englannista väännetään suomeen 'sivistyssanoja', jotka ovat aivan tarpeettomia. Työn alla olevassa käännöksessä on taas hyvä malliesimerkki: eksplikoida. Häh? Se on varmaan väännetty sanasta 'explicate', mutta miksi ihmeessä ei voida valita suomesta vastaavaa sanaa, kuten ilmentää, kuvata, selvittää? Kääntäjän työnhän tämä ilmiö tekee helpoksi molempiin suuntiin, ei tarvitse muuta kuin konvertoida englannin vokabulaarista passabeleita sanoja, eksplikointia ei ekspekteerata, ellei ekspressio satu olemaan aivan korni - vain luuserit enää puhuvat eksplisiittiä suomea.
Ulkosuomalaisena syyllistyn tähän joskus itsekin puheessa, mutta vain siksi, että suomen sana ei muistu mieleen. Englannissa asuvan sisareni kanssa olemme jo vuosikausia puhuneet keskenämme englantia, kun se on paljon helpompaa! Suurta hauskuutta herättävät myös omituiset suomennokseni: näppäinlaudasta on tullut perheessäni vakiosana, ja heillä, kuten minullakin, on viherhuoneen paikalla konservatorio.
Pidetään englanti englantina ja Suomen jalo kieli puhtaana, says I.
Annira
[Edited at 2004-10-23 13:37] ▲ Collapse
| | | | Alfa Trans (X)
Local time: 19:30
英語 から フィンランド語
+ ...
TOPIC STARTER | Suomen kielen kohtalo riippuu suomalaisista | Oct 23, 2004 |
Ulkoiset vaikutteet omaksutaan nyt englannista, näin on asian laita ympäri maailman monissa muissakin kielissä, mutta etenkin Euroopassa. Esim. Kreikassa tilanne on vielä pahempi. Suomi muokkautuu koko ajan ja niin tekee englantikin.
Uskon kuitenkin Katjan olevan oikeassa: suomea on puhuttava, jottei se kuolisi. Kyllähän kieli kuolee, ellei sitä puhuta. Ja kuka muukaan sitä puhuisi, ellemme me suomalaiset? Kaikkien suomalaisten pitäisi käyttää suomea mahdollisimman paljo... See more Ulkoiset vaikutteet omaksutaan nyt englannista, näin on asian laita ympäri maailman monissa muissakin kielissä, mutta etenkin Euroopassa. Esim. Kreikassa tilanne on vielä pahempi. Suomi muokkautuu koko ajan ja niin tekee englantikin.
Uskon kuitenkin Katjan olevan oikeassa: suomea on puhuttava, jottei se kuolisi. Kyllähän kieli kuolee, ellei sitä puhuta. Ja kuka muukaan sitä puhuisi, ellemme me suomalaiset? Kaikkien suomalaisten pitäisi käyttää suomea mahdollisimman paljon, jotta se pysyy elossa ja uudistuu eikä jää muiden kielten jalkoihin. Kielen on elääkseen synnyttävä joka sukupolvelle uudestaan. Siitä kai sen nimikin tulee: äidinkieli.
[Edited at 2004-10-24 06:20] ▲ Collapse
| | | | このフォーラムには、モデレータが指定されていません。 To report site rules violations or get help, please contact site staff » Englanti on erotettu kielen kansallisesta identiteetistä | Pastey | Your smart companion app
Pastey is an innovative desktop application that bridges the gap between human expertise and artificial intelligence. With intuitive keyboard shortcuts, Pastey transforms your source text into AI-powered draft translations.
Find out more » |
| | Wordfast Pro | Translation Memory Software for Any Platform
Exclusive discount for ProZ.com users!
Save over 13% when purchasing Wordfast Pro through ProZ.com. Wordfast is the world's #1 provider of platform-independent Translation Memory software. Consistently ranked the most user-friendly and highest value
Buy now! » |
|
| | | | X Sign in to your ProZ.com account... | | | | | |
Login to reply/comment 
